lauantai 24. syyskuuta 2011

Lihotusherkkuja

Iriksellä oli eilen pelätty yksivuotisneuvola! Sanon siksi "pelätty", että kun hänet laskettiin vaa'alle, odotin jälleen terkkarin kauhistunutta ilmettä. Eivätkä lukemat tosiaankaan päätä huimanneet: 7 350 grammaa. Meillä oli onnea matkassa ja neuvolatätinä oli vanha suosikkimme, joka totesi ainoastaan että Iris kasvaa omalla käyrällään (-2 tai jossain vielä matalammalla) ja että kunhan ruokaa on tarjolla tarpeeksi usein, kaikki on ihan ok. Otin kuitenkin onkeen siitä kommentista, että kotiruokamme on luultavasti aika vähärasvaist/-kalorista ja että Irikselle pitäisi ehkä toisinaan keksiä jotakin oikein kaloripitoisia juttuja. No, nyt on keksitty! Olemme näinä hetkinä lähdössä Espanjaan, ja jääkaapissa oli puolikas purkki smetanaa lounaaksi vetäisemäni borschkeiton jäljiltä. Ei muuta kuin joukkoon hiukan mustikoita (tai muita marjoja/hedelmiä) ja ripaus vaniljasokeria; sitten smetana jäätymään "jäätelöksi". Osui ja upposi! Ja smetanassahan on 42 g rasvaa / 100 g. Maistoin itsekin hiukan!

3 kommenttia:

  1. Hei!
    On pitänyt jo pitkään kommentoida, että kiitoksia hauskasta blogista! Vaikka meillä sormiruokailu ei lähtenytkään luistamaan ihan toivotusti, on blogista ollut meille paljon hyötyä. Meidän poika ei vaan jotenkin tajunnut koko juttua, ja siirryttiin soseisiin. Mutta nyt 9 kk iässä sormiruokailu sujuu mainiosti.

    Älä huoli Iriksen painoa liikaa. Helppo tietysti sanoa kun oma muksu painaa nyt 9 kk iässä yli 11 kiloa. Kukin omalla käyrällään :)

    Nauttikaa lämmöstä ja erityisesti ruuasta!

    Aino

    VastaaPoista
  2. Moikka Riie ja Iris!
    Meillä kanssa sama tilanne Saran kanssa 1-vuotis tarkastuksessa painoa huimat 7740g. Smetanaa on ollut meilläkin käytössä. Olen tarjonut Saralle 1-2 kertaa viikossa smetanalla kuorrutettua uunilohtaa ja hyvin on maistunut. Olen itse ajoittain herkästi stressannut tuon painon kanssa varsinkin silloin kun ateria koostuu tyyliin viidestä makaronista... yritän kuitenkin aina muistuttaa itseäni, että Saran energisyys ja iloisuus on parempi mittari siitä, että saa tarpeeksi ravintoa.

    Hyvää syksyä teille!

    Sara & Sonia

    VastaaPoista
  3. Moi ja kiitos kommenteista, hauskaa että blogista on iloa! :) Vähän takkuistahan tämä välillä on, mutta tosiaan kannattaisi vain sulkea silmänsä siltä syödyltä ruokamäärältä ja luottaa siihen, että energinen vauva on kaikkein paras mittari. Iriksen syöminen ei vain tunnu olevan yhtään linjassa hänen oman energiankulutuksensa kanssa: takana on taas monta viiden makaronin päivää, ja samoina päivinä lapsonen on alkanut haluta työntää omia lastenvaunujaan eteenpäin monta kymmentä metriä kerrallaan! Mutta muistutan itseäni myös siitä, että täällä Espanjassa, jossa lapset ovat kaikkiaan pienempiä, hän oli ihan ns. hyvillä käyrillä! :) Iloista syksyä myös!

    VastaaPoista