tiistai 29. toukokuuta 2012

Lempiruoka

No niin! Tässä se on: Iriksen lempiruoka! Olemme syöneet samaa (tästä tuli aika iso annos, heh) jo pari päivää, ja edelleen into on todella suuri. Helppoa, edullista, ekologista ja terveellistä! Lisäksi ruoka maistuu näin aikuisenkin suuhun uskomattoman maukkaalta, vaikka siinä ei ole ripaustakaan suolaa...

Linssi-makaronipata 
 
400 g tummaa makaronia
2 sipulia
2-4 valkosipulinkynttä
2 dl punaisia linssejä (esim. GoGreen mutta toki mikä tahansa muukin käy)
n. 3-4 dl vettä
1 prk tomaattimurskaa
1-2 tkl tomaattipyrettä (tai reilu ruiskaus isommasta tomaattipyreetuubista)
paistamiseen öljyä

Kiihkeä ensikohtaaminen linssipadan kanssa


Pilko sipulit ja valkosipuli pieniksi ja kuullota öljyssä. Kun sipuli on pehmeää, lisää huuhdotut linssit ja (mahdollisesti kuuma, jos sinulla on vedenkeitin) vesi mukaan. Kiehuta vähintään 15 minuuttia. Jos näyttää siltä että linssit imevät kaiken veden, lisää vettä. Kun linssit ovat kypsyneet vaaleamman oransseiksi ja hajoaviksi, lisää tomaattimurska ja pyree. Hauduttele vielä hetki (meillä ruoka odotteli syöjiään sammutetulla hellalla kokonaisen leikkipuistovisiitin ajan, ehkä siitä siksi tuli niin hyvää?). Keitä makaronit seuraksi ja sekoita padaksi.


Nam, maistuu hyvin vielä seuraavana päivänä Tampereen-junassa!








lauantai 26. toukokuuta 2012

Maailman yksinkertaisin helleherkku

...jota voi kaupata myös "jäätelönä". Ohje on maailman yksinkertaisin: pieni purkki rahkaa, noin desilitra pakastemustikoita, noin ruokalusikallinen agavesiirappia/koivusokeria/muuta luonnon omaa makeuttajaa. Sekoitetaan niin että mustikat hiukan rikkoutuvat ja antavat väriä rahkalle, lisätään makeutus ja sekoitetaan ilmavaksi, pakastetaan sitten puolisen tuntia. Syödään mielellään ylävartalo paljaana, jotteivät vaatteet sotkeudu. :)

perjantai 25. toukokuuta 2012

Hyvän mielen haaste

Ohoh, kestipäs nolon kauan tajuta että hauska Appelsiinimyssy ja mansikkapöksy -blogi oli haastanut minut listaamaan kymmenen asiaa, jotka tuottavat hyvää mieltä. Tehtävä on tavallista haastavampi siksi että vietän viikon kahdestaan selvästi uhmaikään edenneen Iriksen kanssa, mutta ehkä se tulee sitäkin parempaan saumaan!

1. Hyvä ruoka. Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että syömme huonoa ruokaa kiireessä hotkimalla nauttimatta siitä ollenkaan! Panostan paljon ruokaan ja syön sitä aina rakkaudella. Tämä erittäin suurella rakkaudella syöty kesäkurpitsa-kesäkurpitsankukkapizza tuotiin eteeni Roomassa! Taustalla siintää iso olut, ja turha sanoakaan, että ra-kas-tan kylmää, isoa olutta!



2. Kirsikkajutut. Rakastan kirsikoita ja kaikkea niihin liittyvää. Kirsikka on ainoa maku, jossa kelpuutan myös esanssit! Tutut tietävät, että olen pitänyt yhdet jos toiset kirsikkabileetkin...

 

 3. Sosiologia. Haudon aina yliopistolta lähtemistä, mutta arkipäivän ilmiöiden ja yhteiskunnassa eri tavoin tarpovien ihmisten havainnoimisessa on jotakin, josta en kertakaikkiaan saa tarpeekseni.



4. Meri. Meren puuttuminen on ehkä se syy, miksen koskaan onnistu täysin mieltämään Madridia kotikaupungikseni. Meri tuo kaupunkeihin jotakin salaperäistä ja virkistävää, jotain jatkuvasti muuttuvaa ja kihelmöivän piristävää mutta samalla muumipappamaisen melankolista.


5. Pysäyttävät taide-elämykset odottamattomissa paikoissa. Jaksan nykyään harvoin kahlata läpi museoita muualla kuin ulkomailla: kaikkein parhaita ovat ne taidejutut, jotka tulevat kohdalle yllättäen ja piristävät päivää. Neulegraffitit, ympäristötaideteokset, ratikassa esitetty performanssi... Tämä jättimäinen veistos yllätti minut Atlantin rannalla, Pohjois-Espanjan Gijónissa.


6. Ystävät ja brunssit. Ja yleensä ne kaksi kulkevatkin sopivasti käsi kädessä viikonloppuaamuisin. Olette ihkuja!


7. Hevoset. Olen ollut pienestä asti heppatyttö. Ja olen vieläkin, vaikken enää kipuakaan viikottain hepan selkään...


8. Hauskat vanhemmat. Olen siitä onnekas, että minulla on hassut, ymmärtäväiset ja aina hyväntuuliset vanhemmat. Tässä he työntelevät vauva-Iristä ympäriinsä kirppikseltä ostamissaan retrovaunuissa...


9. Oma pikku perhe. Syksyt siellä, keväät täällä ja välillä jossain muualla (tässä kuvassa esim. Manchesterissa) mutta aina persoonallisella kolmikollamme on aika hyvät bileet.


10. Iris. Elämäni valo ja päivieni kirsikantuoksu! Tässä Iris on muuten juuri rauhoittunut päivän kolmannen raivokohtauksen jälkeen, joten hän oli kuvaushetkellä sitäkin ihanampi.


keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Pikainen helleherkku

...on vähän nolon helppo: kirsikkatomaatteja, papuja suoraan purkista, raejuustoa suoraan purkista ja päälle seesaminsiemeniä ja loraus oliiviöljyä. Sopii kiireisiin iltoihin, kun kiireisen aurinkoisessa puistossa riehujan on pakko saada äkkiä murua rinnan alle!

Ravintolaruokailun ABC

Olimme taas kerran ulkona syömässä, ja tuli kerrattua mieleen sormiruokailijan ravintolareissujen perusperiaatteet:
1) Ellet aio jaksaa pitää lasta sylissäsi ja ravintolassa ei ole syöttötuolia, varaa mukaan kankainen, mihin tahansa tuoliin sopiva syöttötuoli, esimerkiksi Seat'n'Sack.  (meillä oli molemmat, mutta tuttavaperheen äiti halusi välttämättä pitää Iristä sylissään koko ajan...)
2) Lapsi voi yleensä syödä pienin sovelluksin melkein mitä tahansa. Hyviä ruokia aivan pienelle ovat esim. melkein kaikki salaattipöytien antimet (maissi, kirsikkatomaatin puolikkaat, porkkanaraaste...), hiukan isommalle esimerkiksi höyrytetyt vihannekset, riisi, spagetti, jne jne. Unohda ravintoloiden ankeat lastenlistat: alle kahden vuoden ikäinen lapsi on yleensä todella pienisyömäinen, ja hän voi syödä periaatteessa kaikkia aikuistenkin annoksia - muista vain kysyä, saisitko ne ilman suolaa tai vähäsuolaisina.
3) Hyviä ruokia ovat oikeastaan melkein kaikki: erityisen helppoja ja vaivattomia tehdä myös suolattomina ovat yleensä erilaiset tuoreena paistettavat ruoat (esimerkiksi kalafile on äärettömän helppo valmistaa suolattomana, sen kun ei vain lisää sitä suolaa päälle) tai keitettävät riisi, pasta tai nuudelit.
4) Varaa mukaan ruokalappu (toisin kuin me teimme) ja pahoittele kohteliaasti sotkua.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Aurinkoinen risotto

Paluun jälkeen kotona oli aika naftisti ruokaa, joten piti loihtia ruokaa kuiva-aineksista, yhdestä jääkaappiin unohtuneesta tofupaketista ja kuivahtaneesta sitruunasta, joka olikin yllättävän mehukas sisältä. Tuli yllättävän pirteän makuinen keväinen risotto! Jos tofupalat siivoaa pois (palkokasvit, mm. soija, soveltuvat neuvolan ohjeiden mukaan vasta kahdeksasta kuukaudesta lähtien), ruoka sopii myös ihan sormiruokataipaleen alussa oleville pikkuisille.

Aurinkoinen risotto


3 dl hyvää risottoriisiä (esimerkiksi Risellan risottoriisi käy oikein hyvin)
n. 5 dl vettä
1 tölkki maissia
1 paketti tofua
1 sitruunan mehu
ripaus paprikajauhoa /kurkumaa
öljyä

Kuullota tofunpalaset öljyssä. Lisää pannulle riisi ja pyörittele sitä hetki. Kuumenna sillä välin vesi, ja kun se on kiehuvaa, ala lisätä sitä pikku hiljaa pannulle (hyvän, kermaisen ja välimerellisen risoton salaisuus on, että vettä lisätään tipoitellen niin ettei pannu ole milloinkaan kuiva mutta että riisi ei myöskään kellu vedessä). Kun riisi on kypsää (noin 15-20 min), lisää valutettu maissi, paprikajauhoripaus sekä sitruunan mehu. Sekoittele, niin että paprikajauhon / kurkuman kaunis väri leviää värittämään risoton keltaiseksi. Aikuisille voi tarvittaessa lorauttaa mukaan vaikka vähäsen soijakastiketta tai laadukasta suolaa. 



sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Terveisiä Englannista!

Pahoittelut blogihiljaisuudesta -- palasimme juuri viikon reissulta Englannista! Vietän illan pesemällä pyykkiä, joten tässä pienimuotoinen kuva-albumi matkan sormiruokailuannista...

Iris ja Innocentin ihanat smoothiet ja valmisruoat (firman ihania smoothieita saa Suomestakin, mutta täysin lisäaineettomia valmisruokia ei - ahh!), joita oli kätevä lämmitellä huoneistohotellin hellalla, kun ei ihan täysimittaiseen kokkaamiseen ehtinyt ryhtyä.

 Smoothiepaketissa oli mukana porkkanansiemenpaketti (!). Emme ole vielä istuttaneet sitä parvekkeelle!

Jos satutte käymään Liverpoolissa, älkää jättäkö väliin Egg Caféta! Tämä aivan mahtava kasvisbaari tarjoili näin herkullisia päivän lautasia. Tuo nettisivuilla mainittu "limited pram or buggy access" tarkoittaa muuten sitä että vaunuja on raahattava kolmanteen kerrokseen saakka portaita pitkin...


...lounaaseen kuului suklaakakku, ja kas vain, kun silmä vältti, se katosi kokonaisuudessaan lautaseltani.


 Iris ja Full English Breakfast. Huh huh! Kaiken kaikkiaan on taas kerran todettava, että sormiruokailijan kanssa oli kiva matkustaa. Kun sehän syötä samaa ruokaa kuin me muutkin, ja niin edelleen...


sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Melkein sokerittomat pullat

Iris on viime päivinä tahtonut syödä vähän heikonlaisesti, ja koska huomenna on neuvola (jossa tiedän jo etukäteen että laihaa tyttöä kehotetaan lihomaan) kehittelin ikään kuin terveellisen pullareseptin! Sokeria on yli puolet tavallista vähemmän, ja osa siitä korvataan xylitolilla eli koivusokerilla - xylitolin eduista ei voi kukaan neuvoloissa ja hammashoitoloissa ravannut olla tietämätön. Koivusokeri on turvallinen, luonnonmukainen makeuttaja, jonka positiiviset vaikutukset esimerkiksi hampaille ja korvatulehdusten torjumiselle ovat laajalti tunnettuja. Lisäksi tämä ihmetuote on täydellinen lasten (ja muidenkin) herkkujen makeuttaja: koivusokerin glykeeminen indeksi esimerkiksi on vaivaiset 7, kun valkoisen sokerin lukema on 68 - koivusokeri nostaa verensokeria hitaasti eikä sisällä lainkaan hiilihydraatteja. En uskaltanut jättää tavallista sokeria ihan kokonaan poiskaan, kun pelkäsin ettei taikina kohoaisi... mutta ainakin tällä tavalla siitä tuli jopa tavallista mainiompi!

Vähäsokeriset mustikkarahkapullat (12 kpl)


taikina:
2,5 dl maitoa
1/2 pkt tuoretta hiivaa
100 g voita (tai margariinia)
1 muna
1/4 dl sokeria
1/2 dl koivusokeria eli xylitolia
n. 7dl jauhoja
1 rkl kardemummaa
(vajaa) 1 tl suolaa
täyte:
1 prk maitorahkaa (meillä oli tätä, saa myös vähälaktoosisena)
n. 1dl pakastemustikoita
1 muna


Tee pullataikina tavalliseen tapaan (kädenlämpöinen maito, hiiva, kardemumma, suola, sokeri, jauhot ja jauhojen loppuvaiheessa pehmeä voi/margariini). Anna kohota oikein kunnolla. Kun taikina on kohonnut, leivo pulliksi ja kohota vielä hetki. Laita uuni lämpiämään, ja tee uunin lämmetessä rahkatäyte. Painele pulliin esim. lasilla täytekohdat ja täytä rahkaseoksella. Paista 200-225:ssä 10 minuuttia.

Kerrankin minulla on pullantuoksuinen äiti.


tiistai 1. toukokuuta 2012

Vappuiset härkäpapupihvit

Hyvää vappua kaikille! Olen jo pitkään halunnut kokeilla laittaa jotakin härkäpavuista (Suomessa tuotettu mainio proteiininlähde ja vaihtoehto iänikuiselle soijalle!), ja tämä resepti sopi kyllä vappuun mainiosti. Käytin helsinkiläisen luomukauppa Oman maan sivuilta löytämääni reseptiä pohjana, mutta tuunasin sitä vähän:

Härkäpapurouhepihvit (12 kpl)

2 dl härkäpapurouhetta
3-4 dl vettä
1 tl jauhettua mustapippuria
2 tl paprikajauhetta
1 pieni purkki tomaattipyrettä
(1 kasvisliemikuutio)
1 dl korppujauhoa & 2 dl (soija/kaura)kermaa
1 iso sipuli pilkottuna
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
2 dl vehnäjauhoa

Keitä härkäpapurouhetta 15 min liemikuutiolla, mustapippurilla ja paprikajauheella maustetussa vedessä. Turvota korppujauhoja kermassa muutama minuutti ja lisää ne keitettyyn härkäpapurouheeseen. Silppua sipuli ja valkosipuli todella pieneksi ja sekoita taikinaan yhdessä vehnäjauhojen kanssa. Sekoita vehnäjauhot joukkoon ja lisää vielä tomaattipyre. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pihvejä ja paista niitä öljytyn leivinpaperin päällä 225 asteessa n. 25 min. Tarjoile esim. pastan kanssa! Me aikuiset laitoimme pastamme joukkoon punaista pestoa, mutta Irikselle teimme omaa pestoa sekoittamalla ruokalusikallisen tomaattipyrettä ja ruokalusikallisen oliiviöljyä. Hyvin toimi!